Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkahattutädit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkahattutädit. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, maaliskuuta 31, 2015

Blogisisko ® Anna Amnell: Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

Mirja Alhola- Anna Amnell

 Alkuperäinen kirjoitus:

Blogisisko ® Anna Amnell: Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti
 lue lisää vuoden 2006 kirjoituksestani. Vanhimmat kirjoitukset eivät löydy helposti haulla.
43 kommenttia

http://blogisisko.blogspot.fi/2006/05/seksismi-ja-ikrasismia-kieless.html?spref=bl


Ihan oikea kukkahattutäti. Alkoiko nimitys kukkahattutäti heistä, amerikansuomalaisista, jotka olivat lomalla Suomessa? Amerikan siirtolainen Anna ja hänen miehensä Janne. Kuva on Mirja Alholan sukumuistelmasta. Siitä syntyi yksi kohtaus ensimmäiseen Aurora-kirjaani.

Ks. myös Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkahattut%C3%A4ti

Ks myös Kukkahattutäti - Etelä-Suomen Sanomat 28.3.2015. Sanomalehdessä sivulla 15  mainitaan blogikirjoitukseni. Kirjoitin sinne kommentin, jota lyhensin, kun huomasin, etä kommenteilla on pituusrajoitus.

Kirjoitin kukkahattutäti-kirjoituksen vuonna 2006, kun näin ensi kerran tätä termiä käytettävän vihapuheena lähinnä naisia kohtaan. Keräsin  Googlesta kohdat, joissa oli mainittu ’kukkahattutädit’ tai ’kukkahattutäti’. Niitä kertyi monta kymmentä sivua.

Nimitys tuntui huvittavalta, sillä suomalainen nainen on kaikkea muuta kuin kukkahattutäti. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa kukkahattu on 1900-luvun alun muoti-ilmiö kuten esim Downton Abbeyn upeat hatut. Sen ajan feministeillä ja sosialisteillakin oli isot kukkahatut.

Ennen nimitystä kukkahattutäti käytettiin suomessa vain amerikansuomalaisista siirtolaisista, jotka olivat Suomessa lomalla. Llierihattua yleensäkin pidetään Suomessa turhamaisena ja porvarillisena ilmiönä.

Pirkko Anna Amnell, vuodesta 2005 blogggaajana Blogisisko
Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

Lisäys:
Kielikello 4/2013
kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659




Ks myös kukkahattuja New Yorkin pääsiäisparaatissa
http://www.nydailynews.com/news/easter-parade-new-york-city-gallery-1.1762931?pmSlide=1.1762913


keskiviikkona, syyskuuta 11, 2013

Kukkahattutädit

Kukkahattutädit by Anna Amnell
Kukkahattutädit, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Oletko huomannut Downton Abbey- TV-sarjan naisten upeat hatut? Sana 'kukkahattutäti' pilkkanimenä menettää täysin merkityksensä, kun katselee noita Edwardin ajan (1900-luvun alun) hattuja. Joukko kuvia Downton Abbeyn-sarjan naisten päähineistä on koottu blogiin I Should Have Been A Blogger.
(The Hats of Downton Abbey)

Lue myös kirjoitukseni Seksismiä ja ikärasismia kielessä: Kukkahattutäti. (Blogisisko, 29. toukokuuta 2006)
Musta kukkahattu oli Stockmannin ikkunassa somisteena vuosi sitten huhtikuussa.

  Mirja Alhola- Anna Amnell

Kukkahattu. Saiko sana kukkahattutäti alkuna siitä, kun siirtolaiset tulivat käymään kotimaassa, ja heillä oli hienot hatut päässä?

Lisäys
Lisäys:
KIelikello 4/2013
kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659

maanantaina, helmikuuta 27, 2012

Vanhoja kommentteja: kasvatus


Tunnen tarpeelliseksi koota nämä kommentit yhteen, sillä tuo keskusteluhan oli hyvä. Tutustukaa koko keskusteluun, kun teillä on aika. Kommentteja on siellä hyvin paljon, 123 kpl. (29.1. - 3.2. 2009)

Mutta lukekaa sitä ennen tämä: Suomalaiset lapset kuin spartalaisia (tutkimus lasten päivähoidosta)
Aihe Kasvatus: 
1. kommenttini: 
Judit Harrisin teoria on täysin epälooginen. Jos muu ympäristö vaikuttaa, täytyyhän vanhempienkin vaikuttaa. 
Keskenään jätetyt lapset ovat tuuliajolla, he tarvitsevat turvallista aikuista. ("Kärpästen herra"!) Heitähän sanotaan jenginuoriksi. 
Entä yhteiset geenit? Nehän vaikuttavat myös. 

Lapsi voi saada vanhemmiltaan rikkaan henkisen perinnön koko iäksi. Esim filosofi George Steiner kertoi TV-haastattelussa, että hänen isänsä oli hänen paras ystävänsä. Steineria ei voi moittia typeräksi ja rajoittuneeksi.

Jos vanhemmat ovat vaikeita luonteita, väkivaltaisia, välinpitämättömiä, poissaolevia jne, lapsen on pakko turvautua toisiin aikuisiin tai toveripiiriin, jossa joku on aina vanhempi kuin muut tai joku aikuinen toimii etäkasvattajana, ehkä popmusiikin tai elokuvan kautta.

Aikoinaan opiskelin myös sosiologiaa, ja tenttikirjojeni mukaan (ennen punaista sosiologiaa, joka lepää nyt kaatopaikalla) lapsi on onnellisempi jopa rikollisten vanhempien kanssa kuin lastenkodissa tai muuten huostaanotettuina. Lasten ja vanhempien välillä on vahva side, jota edes kuolema ei katkaise.

2.
Lukemieni geenitutkijoiden mukaan sisarukset ovat enemmän toistensa kuin vanhempien kaltaisia geneettisesti. Heillä on 50% yhteisiä geenejä, vanhempien kanssa 25%. 

Missä sisarukset seurustelevat toistensa kanssa? Kotona. Varsinkin sisaret ovat usein elinikäisiä läheisiä ystäviä toisilleen.

Ympäristön vaikutus on tuo 50%, ja siinä vaikuttavat kaikkein eniten varsinkin alussa vanhemmat ja koti.

Adoptoidut lapset ovat usein yllättävän samanlaisia kuin adoptiovanhempansa, jos nämä ovat olleet riittävästi lapsensa kanssa.

On ymmärrettävää, että vanhemmat eivät vaikuta paljoa lapsiinsa, jos lapset ovat koko varhaislapsuuden kokopäivähoidossa ja tuskin tutustuvat vanhempiinsa. Jos lapsi lisäksi muuttaa kotoaan pois teini-ikäisenä, yhteisiä kokemuksia ja perinteen siirtymistä ei ole.

Monesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat suorastaan vihamielisiä aikuisia kohtaan. Se tuli esille esim ns kukkahattutätejä (myös miehiä) kohtaan syydetyistä vahvoista vihanilmauksista, joita kokosin kerran netistä. Se oli aika järkyttävää luettavaa. 

Kuinka paljon siinä oli vihaa siitä, että on tullut ainakin emotionaalisesti hyljätyksi?

Monet vanhemmat kuitenkin tekevät kaikkensa voidakseen viettää mahdollisimman paljon aikaa lastensa kanssa.

3.

Hyvä J.,
nuoriso on liittänyt kukkahattujen listaan mm Tasavallan presidentin ja monia muita julkisuuden henkilöitä. Kyllä minäkin sinne mahtuisin, samoin sinä.

Tunnen oikein hyvin todelliset kukkahattunaiset, nuo Viktorian ja Edwardin ajan, Belle Epoquen, sortovuosien ajan naiset, joita voi nähdä vanhoissa maalauksissa ja valokuvissa. Olihan nuori Agatha Christiekin heitä. Hän kertoo heistä muistelmissaan. Sen ajan kotirouvilla ja "vanhoilla piioilla" saattoi olla enemmän poliittista vaikutusvaltaa kuin poliitikoilla.

On yllättävää, että nykynuoret nimittävät jopa vasemmistopoliitikkoja ("Arkadian kukkahattutädit", "sosiaalitantat" jne) kukkahattutädeiksi. Myös miehiä. Outoja ilmauksia: "musta auto ajaa pihalle", (kun sosiaalitantta tulee noutamaan.)

Varhaisemminhan tuolla nimityksellä tarkoitettiin Amerikasta Suomeen lomalle tulleita siirtolaisia.

Siinä sanassa olisi jollekin kiinnostava tutkimusaihe.

Lisää samasta aiheesta "Seksismiä ja ikärasismia kielessä".
http://blogisisko.blogspot.com/2006/05/seksismi-ja-ikrasismia-kieless.html

3.

Hyvä R,

tuo sanontasi "henkis-hengellinen ja aavisteleva intuitio" ei taida sopia ainakaan tuohon geeniosuuteen.

Se perustuu nimittäin useisiin laajoihin tutkimuksiin, joita selostavat mm Matt Ridley (Genomics) ja muut. Hengellisyys on niistä kaukana.

Niissä korostetaan: geenit ja ympäristö 50-50. Vanhempia ei suinkaan suljeta pois, päinvastoin. (Jotkut geenit ovat heidän mukaansa kuitenkin hyvin hallitsevia, mm taipumus alkoholismiin. Kaksostutkimukset)

Mutta kommenttisi on osuva, lasten ja lapsuuden suhteen emme voi puhua mitään varmuuksia, elämä on yllätyksellinen, monet tekijät vaikuttavat.

Vanhemmat voivat kuitenkin luoda turvallisen pohjan lapsilleen, mikäli heidän oma elämänsä ei ole täysin hajalla.

N.M. on tehnyt suurtyön herättämällä keskustelun lapsista. Ymmärrän hänen kiihtymisensä, kun eteen tupsahti se nuori mies, joka yhden ruotsalaisen tutkimuksen perusteella julistaa lehtikirjoituksessaan: "Päivähoito pakolliseksi". Äitien reaktio on: Lastani et saa!

Hänestä saattaa tulla ihan hyvä esiintyjä ja jopa poliitikko, sillä hänen ajatuksillaan näyttää olevan laajaa kannatusta, kunhan karsitaan pois sensaatiomainen aines.

Mitä tulee hänen "huonoon käytökseensä", eikö se ole ennemminkin normi TV:ssä. Katson harvoin TV:tä, mutta usein sattuu niin, että kun avaan telkkarin, joku räyhää ja kiroilee siellä täyttä päätä
asiasta kuin asiasta.

4.
T.,

tuo 50% geeneistä-50 &ympäristöstä tarkoittaa ihmisen kokonaisuutta, ei pelkkää älykkyyttä. Ja geenit hyppivät todellakin, kuten sanoit, mutta ei niiden vaikutusta voi kieltää.

Ei edes nobelistien jälkeläisistä tule varmuudella huippuälykkäitä. Amerikassahan on ollut ainakin aikaisemmmin nobelistien spermaa välittäviä klinikoita. Siitä oli TV-dokumentti muutama vuosi sitten.

Geenitutkijat korostavat sitä, että ihmisen kohtalo ei ole geeneissä. Perheessä koettu lämpö, läheisyys, rohkaisu vaikuttavat, samoin koulu ja ystävät. Toisaalta vanhempien geenit vaikuttavat heidän ominaisuuksiinsa, ja lasten omat geenit siihen, mistä he kiinnostuvat. Näin sanotaan. On hyvin kiinnostava asia, mutta ei mikään dogmi.

En ole toki mikään geeniasiantuntija, olen ihan vain lukenut kirjoja siitä aiheesta, koska se on mielestäni tärkeä asia ja tarvitsin tietoja myös työhöni.
5.

Iines [keskustelu käydään Iineksen blogissa] , kirjoitit:

"Jos nyt tosissaan mietittäisiin lasten ja perheitten etuja, tapahtuisi se parhaiten tukemalla perheitten valitsemaa hoitomuotoa, oli se mikä tahansa. Kyse on siis todellisesta valinnanvapaudesta, mahdollisuudesta siihen."

Kiitos, Iines tuosta.

Päivähoitopakkoa ei näytä olevan edes Kuubassa tai Kiinassa, joten M:n natsi/NL -kortti taisi olla paikallaan T:n kanssa väitellessä, kun T. vaatii lehtikirjoituksessaan päivähoitoa pakolliseksi.

Lieneekö päivähoitopakkoa ollut todellisuudessa edes noissa maissa? Tunsin yhden venäläisen isoäidin, laivanrakennusinsinöörin, joka hoiti kotirouvana Suomessa ollessaan tyttärensä pikkupoikaa, jonka äiti oli NL:ssa jossain kaukana Aasiassa töissä. Poika leikki meidän pojan kanssa puistossa, ja me aikuiset juttelimme.

Suomessa on menossa omalaatuinen totalitaristinen ilmiö: pieni äänekäs vähemmistö vaatii kaikkia lapsia tarhaan, kaikkia suomalaisia käyttämään Common Era -merkintöjä vastaavia eaa/jaa -merkintöjä ajasta, kaikkia luopumaan uskonnostaan ja omaksumaan "tieteisuskonto", jollaista jo ihan oikeasti on (mm kansainvälinen panteistinen liike, johon kuuluu huomattavia henkilöitä mm Margaret Atwood).

Tontin vaatimus on ihan samaa kuin jos ruotsinkieliset suomalaiset vaatisivat, että kaikkien on puhuttava vain ruotsia tai isä M. vaatisi, että kaikkien suomalaisten on liityttävä ortodoksiseen kirkkoon. Todellisuudessa on kysymys vielä pienemmästä ryhmästä.

Tämä on jonkinlainen taistolaisajan uusi muoto, joka saa vauhtia Dawkinsin ja muiden toiminnasta "uuden ihmisen" luomiseksi.

On outoa, että Hesarikin menee tähän mukaan. Sehän rinnastaa pilapiirroksessaan lapsen laittamisen päivähoitoon oppivelvollisuuteen, joka velvoittaa laittamaan lapsen kouluun.

6.
[Hesarin] Piirros oli onnistunut, mutta sanoma oli epäonnistunut: pilkattiin kotiäitiä, joka puolustaa pikkulasten hoitoa kotona.

Pahinta oli kuitenkin se, että oppivelvollisuus ja "päiväkodit pakolliseksi" ajatus rinnastettiin. Siitä viimeistään hymykin hyytyi.

Pilapiirtäjän täytyy olla eettisesti oikeilla linjoilla, jotta hänen piirroksilleen voidaan nauraa.

Onko Suomen vasemmisto niin epätoivoisessa tilassa, että tekee mitä hyvänsä asemansa vahvistamiseksi?
7.
Iines, kirjoitit:
"kun Kari Suomalainen julkaisi kuuluisan joulupiirroksensa, jossa hän piirsi Jeesuksen kulkemaan Mannerheimintien (?) jouluvilinään kaiken joulumarkkinatouhun keskelle, monet pitivät piirrosta jumalanpilkkana."

En ole ikinä kuullut tuollaista. Tuota piirrosta arvostetaan ainakin Helsingin kirkollisissa piireissä eräänä Karin parhaimmista ja siihen viitataan jatkuvasti.

Esimerkkinä hyvästä huumorista voisin mainita kirjailija Hannu Väisäsen tämänpäiväisen pakinan ajokortin hankkimisesta ja auton ostamisesta Ranskassa, jossa hän asuu. (Haanu Väisänen: Kiiruhda hitaasti. Kirjeitä Ranskasta/HS D2 30.tammikuuta 2009.)
8.
Lapseni kävivät Helsingin suomalais-ranskalaista koulua ja siihen aikaan muutamat ranskalaiset opettajat olivat aika tiukkapipoisia ja käyttivät menetelmiä, joita ei Suomessa hyväksytä.

Puolipäivälastentarha, johon omat lapsenikin menivät 4-5 -vuotiaina, oli kuitenkin aivan toista, opettajat olivat herttaisia ja äidillisiä, oppiminen tapahtui leikin varjolla. 0-luokka aloitettiin 6-vuotiaana.

Uskon, että Ranskassakin on monenlaisia opettajia, ja opettajan persoonallisuus on ratkaisevan tärkeä oltiinpa missä maassa tahansa.
9.
Iines, kysyit:
"Onko tämä [Hesarin pilapiirros] siis heikomman läiskimistä?"

Juuri sitä ja siksi niin vastenmielistä.

Pilapiirros esittää ensinnäkin ajatuksen, että N.M olisi sitä mieltä, että lapsia ei pidä viedä kouluun.

Ja toiseksi annetaan ymmärtää, että pienten lasten vieminen kokopäivähoitoon kodin ulkopuolelle on samanlainen kansalaisvelvollisuus kuin isompien lasten lähettäminen kouluun.

Pilapiirtäjä ei ajatellut loppuun asti sitä, mitä teki tai halusi tietoisesti vaikuttaa ihmisiin.

Suomalainen media on nykyään varsinainen sirkus. Sen tarkoitus onkin saada meidän päät pyörälle, jotta emme tajuaisi, mistä on kysymys.

J.,

sekä kasvatus että opetus kuuluvat molemmille - sekä kodille että koululle. Koulu opettaa, mutta opettajat kasvattavat omalla esimerkillään (puhetyyli, tavat) ja koulun sääntöjen ja oppituntiensa sisällön kautta.

Kotona vanhemmat ja muut aikuiset voivat opettaa paljon sellaisia asioita, joita koulu ei ehdi opettaa. He voivat siirtää henkisen perintönsä lapsille, jotta nämä voivat aikuisina paremmin tehdä valintoja.

Erinomainen esimerkki on Kuusiston poikien äiti, akateemisen koulutuksen saanut nainen, joka jäi kotiäidiksi huolehtiakseen lastensa kasvatuksesta ja etenkin musiikkiopinnoista.

Monet taiteilijat, lääkärit ja muut siirtävät tietojaan lapsilleen. Vanhemmat voivat opettaa myös käytännön taitoja.

Joissakin suvuissa lapset ovat kotonaan ihan huomaamattaan ikään kuin yliopistossa tai ammattikoulussa.
10.
Iines,

niinhän meitä pyöritetään median avulla.

"Päiväkoti pakolliseksi!" julistava -- on tänään Uutisvuodossa.

Keskustelu jatkui..

sunnuntaina, heinäkuuta 17, 2011

Blogisisko ® : Kukkahattutädit-kirjoitus


Onko Kukkahattutädit-kirjoitukseni vaikea löytää? Täällä se on:
Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti  Olen koonnut siihen Googlesta kymmeniä uskomattomia ilmauksia, jotka edustavat mielestäni muun muassa syvää kuilua sukupolvien välillä. Ne ovat kuin sotapropagandaa.

Huom! Lisäys 2013: Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!

Blogini eivät ole Blogivirrassa, olen poistanut ne sieltä, sillä se on minusta sekava

lauantaina, toukokuuta 07, 2011

Naiivi kukkahattutäti

Saska Saarikoski kirjoittaa tänään Hesarissa, että maahanmuuttokeskustelu on synnyttänyt sanan 'kukkahattu'. (Saska Saarikoski: Kukkahattu on naiivi täti. - HS/Kulttuuri/Terminaattori- HS 7.5.2011.)
Näin ei ole. Lue kukkahattutädeistä:  Seksismiä ja ikärasismia kielessä - kukkahattutäti (karmeaa tekstiä netissä) ja sen kommentit, joissa mm Hanhensulka kertoo sanoista, joilla englannissa vähätellään aktiivisia, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia naisia.

Kukkahatuista keskusteltiin jo vuonna 2005 Maalaisen blogissa, mm Mea
Naivin kukkahattutäti Blogisiskon hatturasiat ja hatut ovat täällä.

LIsäys:
Lisäys:
KIelikello 4/2013
kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659

keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2011

Kukkahattutädit ja perussuomalaiset


Naisia matkalla

Meistä puhutaan taas, meistä kukkahattutädeistä. Meitähän on monenlaisia ainakin sen mukaan, mitä löysin netistä jokin aika sitten.

Tänään luin HBL:n  artikkelin uusista perussuomalaisista kansanedustajista. Siinä kerrottiin, että meitä on moitittu kovin ankarastikin heidän keskuudessaan siitä että arvostamme monikulttuurisuutta ja tuemme maahanmuuttajia ja pakolaisia. Ei se mitään, minä ainakin arvostan sekä perussuomalaisia että maahanmuuttajia ja pakolaisia, kunhan he kaikki ovat ihmisiksi - sekä perussuomalaiset että maahanmuuttajat.

Mielipiteeni monikulttuurisuudesta perustuvat omiin kokemuksiini asumisesta monikulttuurisessa maassa Kanadassa. Naapurini olivat paenneet eri puolilta maailmaa poliittista ja uskonnollista vainoa. Olimme kohteliaita ja ystävällisiä toisillemme, vaikka tiesimme, että olimme monista asioista eri mieltä. Toivotimme toisillemme hyvää pääsiäistä, hyvää hanukkaa, hyvää Ramadania. Toivon samanlaista käytöstä Suomeenkin, myös eduskuntaan.

Suosittelen maahanmuuttoasioista päättäville opintomatkaa Kanadaan. Siellä on pitkä kokemus maahanmuttajista ja pakolaisista ja realismia niille, jotka suhtautuvat sinisilmäisesti tähän yleismaailmalliseen ongelmaan, joka voidaan hoitaa rauhallisesti ja kaikkia kunnioittaen. Voidaan luoda yhdessä järkevät säännöt.

Voimme ajatella nyt myönteisesti niin, että perussuomalaiset haluavat myös ottaa osaa näiden päätösten tekemiseen. Sitä vartenhan on demokratia, johon kuuluu äänestäminen ja eduskunta. Olen tässä asiassa kukkahattutätipresidenttimme kanssa täysin samaa mieltä: on parempi, että ihmiset ilmaisevat tyytymättömyytensä äänestämällä kuin menemällä kaduille mellakoimaan. Jospa annettaisiin myös perussuomalaisille työrauha.

Klikkaa hakusanaa, jos haluat lukea muut juttuni aiheesta kukkahattutädit.
Huom! Lisäys 2013: Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!

keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2011

Kukkahattupäivä

Tänään juhlitaan Kukkahattupäivää ja kehotetaan naisia laittamaan kukkia hattuun, hiuksiin tai silmälaseihin.
Olen kirjoittanut jo niin monesti kukkahattutädeistä ja kukkahatuista, että viittaan aikaisempiin kirjoituksiini.
Kukkahattutädit

Jos haluat lukea muutakin, klikkaa hakusanoja.

Tämä on varhaisin kuva, jossa minulla on kukkia hiuksissa. Olisin halunnut luonnonkukkaseppeleen, mutta kesäkuun puolivälissä ei niitä ollut saatavilla. Floristi loi seppeleen myrtistä, ruusuista ja nuokkuvasta linnunmaidosta.

keskiviikkona, joulukuuta 30, 2009

Ihaillaanko Suomessa väkivaltaisia naisia?



Kleopatra VII (69-31 eKr)

Kleopatra ei näy olevankaan ainoa Kleopatra Egyptin historiassa, vaikka hän on kuuluisin heistä ja meille nykyajan ihmisille ainoa oikea Kleopatra. Paha kello kauas kuuluu.

TV 1 esittää tänään englantilaisen dokumentin "Historiaa: Kleopatra - lumoava murhaaja". Aika outo nimi dokumentille, varsinkin kun tulee mieleen eilinen lehtiartikkeli suomalaisista naismurhaajista. TV-dokumentin alkuperäinen nimi on "Cleopatra: Portrait of a Killer" [Kleopatra - murhaajan muotokuva]. Ihaillaanko Suomessa väkivaltaisia naisia?

Iltalehden artikkelin nimenäkin oli "Surmanenkelit". (Iltalehti 29.12.2009) Se käsitteli Suomen vaarallisimpia naisia, tappajahoitajia, paloittelumurhaajia, tappajabodaajaa jne. Kuvottavaa. Aivan yhtä kuvottava on "lumoava murhaaja". Kummassakaan tapauksessa ei ole kyse mustasta huumorista.

Vrt Pelkäävätkö nuoret naisten väkivaltaisuutta? Kukkahattutädit:

(väliotsikko) Kukkahattutädit väkivaltaisia suomalaisia naisia ?

He ovat "kovia suustaan", hyökkäileviä ja väkivaltaisia: he uhkailevat, riehuvat, "hyökkäävät elokuvatarkastamoon, eivät epäröi käydä kimppuun", heiluttavat laukkujaan, "viilaavat hampaitaan" ja "hakkaavat sateenvarjoillaan".

sunnuntaina, elokuuta 06, 2006

Luin lehtiä, pohdin nettifoorumeita

Luinkirjan


Kuva: Dover

Tilasimme kokeeksi Hufvudstadsbladetin. Vaikuttaa kodikkaammalta kuin Hesari. Perjantaina oli etusivulla [HBL:llä on etusivu!] Kirka ja kuva kukkivista sisäpihoista Kruunuhaassa. "Hos Kirka blommar stenöknen". Sivuilla 8-9 oli melkein koko aukeaman juttu samasta asiasta. Pidän tästä lehdestä. Saa nähdä, onko siinäkin sitä jälkitaistolaista ajattelua, jota näkyy vielä Hesarissa varsinkin kulttuuriosastolla. (HBL 4.8.2006 1, 8-9)

Tänään sunnuntaina on Hesarin "Asunto"-osan etusivulla juttu "Kivikorttelin umpipihoista asukkaiden vihreitä keitaita." (HS 6.8.2006 /F1)

Tuli mieleen pari vuotta kirjoittamani viesti eli toive saada lisää vihreyttä Helsinkiin. Mutta minne kirjoitin sen? Toivottavasti Rihmastoon, sillä sieltähän voi etsiä viestejään. Kiiltomadon yli vuotta vanhemmat arkistot ovat suljetut edelleen. Kaikki viestini - ja jopa kokonaiset keskustelut - ovat tietysti tallennettuina, netistä kopioituina ja tulostettuina kansioissa ja levyillä, sillä aavistelin jotain tuollaista, mitä Kiiltomadossa sitten tapahtuikin. Tuo aika on hyvä todistaja siitä, mitä oli "kirjallinen keskustelu" vielä vähän aikaa sitten Suomessa. En olisi uskonut, ellen olisi kokenut sitä.

Ja vielä tämä kukkahattutädeistä:"Nykyään jos joku oikeasti laittaisi päähänsä kunnon kukkahatun sitä pidettäisiin boheemina eleenä ja yrityksenä rikkoa rajoja."Anne Rouhiainen, HS 6.8.2006/Kulttuuri,Maailma muuttuu..

torstaina, heinäkuuta 20, 2006

Auringon kohtaaminen



9. valokuvatorstain aihe on kohtaaminen

Kun menen ulos, käytän aina tiivistä lierihattua, kaikkina vuodenaikoina ja varsinkin kevättalvella ja kesällä - ihotautilääkärin ohjeen mukaan. Tänä kesänä sain tuliaisiksi Japanista kevyen, kokoontaitettavan ja tiiviin päivänvarjon. Se on miellyttävä helteellä. Japanissa päivänvarjojen käyttö onkin yleistä.

Suomessa hatun käyttöön suhtaudutaan kummeksuen ja jopa lausutaan pilkkaavia huomautuksia hattupäisille ihmisille, näin ainakin Helsingissä. Jokin aika sitten arvelin, että suomalaisten käsittämättömältä tuntuvan hattuvihan takana ovat poliittiset syyt. Niinpä näyttää olevan.

Olen nähnyt presidentin käyttävän joissakin kesätapahtumissa lippalakkia. Se suojaa osan kasvoista, mutta ei kaulaa, niskaa eikä korvia, joihin ihosyöpä tulee usein. Siitä ei ole mihinkään tosi auringonpaahteessa. Presidenttimme ei kuitenkaan pane edes tätä poliittisesti korrektia lippalakkia päähänsä mennessään valtiovierailulle, jossa on odotettavissa auringonpaahdetta. Hän polttaa ennemmin naamansa. Onko hattu niin iso kysymys politiikassa?

Ihosyöpä leviää entistä enemmän nykyaikana, jolloin UV-säteily lisääntyy - ja hatut on heitetty nurkkaan tasa-arvon ia muodin nimissä. On ajattelematonta polttaa naamansa, sillä iholla on norsunmuisti. Ihon palamisella on kumulatiivinen vaikutus.

Auringon kohtaamisessa ei suojaa aurinkovoide, muoti eikä politiikka. Siihen tarvitaan vaatetta, myös hattua.

"Vallitseva muoti on teeskentely: ollaan olevinaan samanlaisia eli tasa-arvoisia, vaikka ei ollakaan, ja tätä tuetaan pukeutumisella, puheella ja käyttäytymisellä", sanoo Kemppinen blogikirjoituksensa loppuosassa. Tämä havainto koskee mielestäni nimenomaan hatuttomuutta muka tasa-arvona.

Hattuviha huipussaan: kukkahattutädit "Kukkahattutädit - seksismiä ja ikäsyrjintää kielessä. Ja politiikkaa?


keskiviikkona, toukokuuta 31, 2006

Miten olisi 'bien-pensant'?

Aihe: kukkahattutäti, kukkahattutädit

Ranskalaisilla on ei-seksistinen ja ei-ikärasistinen sanonta "bien-pensant", jota käytetään tarkoittamaan oikeistolaista, konservatiivista ja oikeaoppista, ennakkoluuloista ihmistä, jonka ajattelu on ahdasta, ja joka näkee maailman mustavalkoisena.

"right-thinking; orthodox; conservative; -- people who foster and perpetuate conventional wisdom." 'Bien' ei tarkoita "todellista oikeaa, vaan sitä mitä vain pidetään oikeana."

(William Safire: All together now, stretch your vocabulary". International Herald Tribune. 29.5.2006)

Luen vasta nyt tätä maanantain lehteä, jossa William Safire laajentamaan sanavarastoa ja oppimaan uusia sanontoja, joista yhtenä hän esittelee tuon ranskalaisen vastineen "kukkahattutädille". Suomen vastaavaa sanontaa käytetään kuitenkin Googlen mukaan yhtä hyvin oikeistolaisista kuin vasemmistolaista naisista (ja joskus miehistä), jotka "pistävät kampeen" nuorison mielestä. (Katso edellä, 29.5.2006, oleva kirjoitukseni kukkahattutädeistä ja siihen liittyvä keskustelu)

Olisikohan mahdollista käyttää useita sanoja eikä juuttua yhteen ja kuormittaa sille jopa täysin päinvastaisia merkityksiä? Sanoja on ihmeen paljon. On varaa valita juuri se, mitä tarvitsee.

Lisäys
Lisäys:
KIelikello 4/2013
kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659

maanantaina, toukokuuta 29, 2006

Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti













Kuva: Dover

"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä." "Ruoskitaan kukkahattutädit." Termi kukkahattutäti kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä.

Netti uhkuu vihaa erästä ihmisryhmää kohtaan. Siitä käytetään yleensä monikollista ilmausta "kukkahattutädit". Kirjoitukset ilmentävät myös ikärasismia ja seksismiä. Jos tällaista sanastoa käytettäisiin jostain muusta ihmisryhmästä, sitä pidettäisiin vähintäänkin sopimattomana, jopa vaarallisena. Se kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä, sillä kukkahattutäti-ilmauksella tarkoitetaan yleensä keski-ikäisiä tai vanhempia naisia, joskus harvoin miehiä.

Kukkahattutädeistä kirjoitetaan niin kuin vihollisista sotapropagandassa:"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä"; "He tekevät kotikäyntejä"; "Musta auto tulee kohta pihalle".

Mutta missä heitä näkee? Nimimerkki Riksu kysyykin Ilta-Sanomien palstalla: "Liittyykö heidän näkemisensä pitkän ryyppyputken katkeamiseen?"


Kauheat kukkikset kaikkialla

"Kukkahattutädit Helvetistä RY", "vanhoillishelmaiset kukkatädit" ovat kiireisiä, erittäin aktiivisia, usein väkivaltaisia ja yleensä lievästi sanottuna "outoja". Heidän toimintaansa osoittavat Googlen mukaan mm ilmaukset: puhkuvat intoa, saavat marmattamisen aihetta, ovat kauhuissaan, säikähtävät, ovat tekopyhiä, ottavat tosissaan, valittavat lastenohjelmien olevan väkivaltaisia, jeesustelevat, katsovat tyyliin 'jos katse voisi tappaa', lukevat juorulehtiä "ahmimalla, hotkimalla, kateudesta", älähtävät, sensuroivat pornosivut lapsilta, laukovat lehtien palstoilta, tekevät outoja johtopäätöksiä, kohta kieltävät juoksemisenkin,huolestuvat, kiihkoilevat, keskustelevat kovaan ääneen, valvovat teitä (=nuoria), ruikuttavat, pitävät TV:n suljettuna, osoittelevat sormellaan paheksuvasti, jyräävät yksin vapauksia, päivittelevät, ottavat iltapäivälehtien lööpit tosissaan, pääsevät vauhtiin, varoittelevat, pistävät kampoihin, mutta "eivät tiedä mitään hallusinogeenihommasta", eivät anna kurittaa lapsia (!). Ja mikä pahinta, "vastustavat Lordia".


Kukkahattutädit väkivaltaisia suomalaisia naisia ?



He ovat "kovia suustaan", hyökkäileviä ja väkivaltaisia: he uhkailevat, riehuvat, "hyökkäävät elokuvatarkastamoon, eivät epäröi käydä kimppuun", heiluttavat laukkujaan, "viilaavat hampaitaan" ja "hakkaavat sateenvarjoillaan". Tuo viimeinen ilmaus tuo mieleen sen vihamielisyyden, joka kohdistui 1900-luvun alun suffrageetteihin, naisiin jotka halusivat äänioikeuden ja tasa-arvoa.

Kukkahattutädit ovat yleensä suomalaisia: he mm. "vaikuttavat Raumalla", ovat Arkadianmäellä. Joku kirjoittaa Ruotsista kauhuissaan, että he saattavat "tulla meren yli" sinnekin. Yksi kirjoittaja mainitsee "ulkomaiset" kukkahattutädit ja toinen "länsimaiden hyvin syöneet kukkahattutädit", jotka "eräissä maissa ovat vetäneet hernettä tanttanenukkiinsa".

Heidät täytyy hiljentää

Kukkahattutädit täytyy saada hiljaisiksi, pitää ruodussa. Heidän käsketään vapista ja pysyä lestissään, muuten heillä on kohta "[piip] housuissa" ja he saavat kynsilleen, saavat slaagin, saavat kyytiä. Lordin voitettua he syövät hattunsa, Heidän on parasta etsiä nitroja, ostaa "apteekit tyhjiksi Valiumista", he "tukehtuvat pipariinsa". "Kukkikset" saavat nenilleen, heitä ei päästetä määräilemään, eikä varsinkaan näpelöimään Suomen euroviisukilpailujen järjestelyjä. Kukkahattutädit pois Euroviisuista!

Kukkahattutädit ovat monessa mukana. "Kukkahattutädit ja sosiaalitantat" pitävät seminaareja, lakeja säätävät kukkahattutädit ovat Arkadianmäellä, mainitaan "median kukkahattutädit". Kukkahattutädeillä on "suuri palkka". Mainitaan "Demarien kukkahattutädit ja -sedät", jopa presidentti "[=Halonen]" yhtenä kukkahattutätinä, samoin "kukkahattutädit ja Tuomioja", "EU:n kukkahattutädit ja -sedät". Joku mainitsee myös sellaisen ilmiön kuin "tiukkapipokukkahattutäti". Mutta missään ei puhuta nuorista miehistä, jotka olisivat kukkahattutätejä.


Ikärasismia ja seksismiä

Viha kohdistuu lähinnä iäkkäisiin ihmisiin, "mummuihin". "Narisijatädit ja -fabut, sikarisedät, sinikravattiset sedät ja ruutuhoususedät "täytyy laittaa kuitenkin samaan palvelutaloon" kuin kukkahattutädit.

Tämä on "kadonneiden poikien" katkeraa kieltä. Jos lapset lähtevät kotoaan teini-ikäisinä ja elävät sen jälkeen vain ikäistensä parissa, he eivät enää tiedä, millainen on todellinen aikuinen tai varsinkin iäkäs nainen. Nuoret tuntevat ehkä olevansa ilman vanhempien ja yhteiskunnan henkistä ja aineellista tukea jä jäävänsä osattomiksi niistä hyvistä asioista, joita aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet nauttia.

Perinteitä ei tunneta eikä niistä olla kiinnostuneita. Uskonnonopetus puuttuu kirjoittajilta tai on jäänyt vaillinaiseksi, sillä kukkahattutädin käsketään etsiä (katoliseen) "rukousnauhaan lisää helmiä". Perinnejuhlista keskeisimpänä jouluna kukkahattutädit haluavat laittaa kodin täyteen punaista väriä ja kynttilät sekä kuusen", mikä häiritsee kovasti erästä nettikirjoittajaa.




Kaunis hattu on liitetty Suomessa aikaisemmin yläluokkaisuuteen ja amerikkalaisuuteen (Huom. Näin ei muualla. Kuvassa naisia ammattiyhdistyksen kokouksessa Skotlannissa vuonna 1910, valtavat kukkahatut!

Perinteisesti hattu on liitetty Suomessa yläluokkaisuuteen tai amerikkalaisuuteen. Kylillä naurettiin, kun kaupungissa palvelijana ollut tuli kesälomalle iso leveälierinen hattu päässä: Eikö huivi enää kelpaa? Kaupunkiin lähteneille hattu oli paremman elintason merkki. Ihmeteltiin iäkkäitä Amerikan tätejä, jotka pukeutuivat nuorekkaasti ja käyttivät kukkahattuja, joita nykysuomalainenkaan nainen ei rohkene ostaa itselleen kuin korkeintaan lapsensa häihin. Ja nyt termi kukkahattutäti tarkoittaa jopa demaripresidenttiä.



Yksikössä myönteisyyttäkin

Monikossa termi puhuu kukkahattutädeistä pelottavana laumana. Yksikössä se merkitsee usein sitä, että joku joko kieltää olevansa kukkahattutäti tai sanoo nimenomaan olevansa kukkahattutäti joko vitsinä tai antaen sanalle uusia merkityksiä kuten "viherpiipertäjä ja romantikko".

Termiä kukkahattutäti eivät käytä kuitenkaan vain nuoret. Vai mitä ajattelette seuraavista ilmauksista? "Suokaa anteeksi kuluneen ja osoittelevan kielikuvan käyttäminen, mutta mitä kukkahattutädit tietävät Internetin kautta syntyneistä ihmissuhteista?"; tai kukkahattutädit "keksivät orwellilaisia uudissanoja." Kukkahattutädeistä puhutaan jopa kirjallisuuskeskusteluissa, jollaisessa minä "heräsin horroksestani" aitoon kukkahattutätityyliin ja tajusin, että tämähän onkin todella outo ja suomalainen ilmiö. Vastaavaa sanaa ei ole muissa kielissä. Kauniit kukkahatut ovat tunnettuja varsinkin 1900-luvun alkua kuvaavista maalauksista ja elokuvista. Ne kertovat ennemminkin kauneudenrakkaudesta, jopa ilomielisyydestä ja ainakin elämänilosta.

Rakastu lierihattuun! Se suojelee kasvojasi ihosyövältä!

Kuva: Dover
Lisäys 2013: Katso myös Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!



Mirja Alhola- Anna Amnell

Saiko sana kukkahattutäti alkunsa siitä, kun siirtolaiset tulivat käymään kotimaassa, ja heillä ei ollutkaan enää huivi päässä, vaan komea lierihattu, yhteiskunnallisen nousun symboli? Kuva nuoripari valokuvaamossa. Tämän kohtauksen olen kirjoittanut kirjaani. Iida ja Pekka käyvät valokuvaamossa. [Yhteispainos Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2014 sisältää myös esikoisteokseni Aurora, vaahteralaaksin tyttö, joka ilmestyi 1991, 2. painos 1992 nimellä Pirkko Pekkarinen]

kukkahattutäti, kukkahattutädit, ikärasismi, seksismi, 2006, alkuperäinen blogikirjoitus, Anna Amnell, kirjailija,

Blogisisko ® Anna Amnell


Tähän artikkeliini viitataan Wikipediassa. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkahattut%C3%A4ti

Ks myös Kukkahattutäti - Etelä-Suomen Sanomat 28.3.2015, sivu 15 , jossa mainitaan blogikirjoitukseni. Kirjoitin sinne kommentin

Kirjoitin kukkahattutäti-kirjoituksen vuonna 2006, kun näin ensi kerran tätä termiä käytettävän vihapuheena lähinnä naisia kohtaan. Keräsin  Googlesta kohdat, joissa oli mainittu ’kukkahattutädit’ tai ’kukkahattutäti’. Niitä kertyi monta kymmentä sivua.

Nimitys tuntui huvittavalta, sillä suomalainen nainen on kaikkea muuta kuin kukkahattutäti. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa kukkahattu on 1900-luvun alun muoti-ilmiö kuten esim Downton Abbeyn upeat hatut. Sen ajan feministeillä ja sosialisteillakin oli isot kukkahatut.

Ennen nimitystä kukkahattutäti käytettiin suomessa vain amerikansuomalaisista siirtolaisista, jotka olivat Suomessa lomalla. Llierihattua yleensäkin pidetään Suomessa turhamaisena ja porvarillisena ilmiönä.

Pirkko Anna Amnell, vuodesta 2005 blogggaajana Blogisisko
Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti
P.S. ”asunnottomia majoittanut pappisnainen” ei esiinny kirjoituksessani ja kertonee myöhemmästä käytöstä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/28/onko-kukkis-kyylaaja-hyvaa-tarkoittava-hossottaja-vai-keski-ikainen-kulttuurista-nauttija#articleComments


LIsäys:
Lisäys:
KIelikello 4/2013
kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659












sunnuntaina, toukokuuta 21, 2006

Kukkahattutätien ikiomat hirviöt: How come we got kids who love Lordi?

Kuva: Dover. Yksi ja toinen kukkahattutäti Euroopassa kyselee tänään: Miten ihmeessä meidän sukupolvemme kasvatti Lordin (= Tomi Putaansuu) kaltaisten hirviöiden ihailijoita?

Mutta onko tuo ihme? Mehän luimme heille Maurice Sendakin ihania hirviökirjoja ja Muumi-kirjoja, joiden Mörkö on pelottava, mutta kaipaa tosiasiassa ystäviä ja kodin lämpöä. Mehän opetimme heidät rakastamaan hirviöitä? Vai opetimmeko? He ovat tainneet pitää hirviöistä aina, aivan kuten mekin pidimme lapsina kertomuksista, joissa oli mörköjä ja kummituksia. Möröt ovat kuuluneet aina satuihin. Ja nähtävästi sadut ovat tulleet takaisin aikuisten luo.

How come our generation got kids who love Lordi? Well, we read them about the ugly but miserable monster Groke in Moominland. She missed having friends and home. What about the fantastic monsters in Maurice Sendak's Where the Wild Things are?

And, if we can still remember it, we used to love monsters, too, like all children and young people have always done. Modern adults need fairy-tales just like our ancestors did.

Lordin laulujen sanat englanniksi ja ranskaksi.
Mr. Lordi's songs, words in English and French (above in the link).