Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskiaika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskiaika. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, toukokuuta 18, 2018

Suomalaisten suhde historiaan

Miksi suomalaiset vihaavat menneisyyttään, varsinkin keskiaikaa? Kyllähän me sen tiedämme. Suomi oli osa Ruotsia, joka piti tätä maata siirtomaana. Siitä on syytä olla vihainen. Vaihtoehto olisi ollut toinen naapuri, ja sen tiettyä kautta sivistyneistömme on rakastanut ja pitää nytkin kynsin hampain kiinni Lenin-patsaasta. Keskiaika oli katolista aikaa, ja uskontoa vihataan suomalaisen sivistyneistön vasemmistopiireissä. Loistava poikkeus tästä oli Pirkko Saision kaunis lyhytelokuva Mikael Agricolasta Suuret suomalaiset -vaalia varten. Hän oli tavoittanut siinä keskiajan hengen, sen puhtauden ja tietynlaisen viattomuuden.

lauantaina, lokakuuta 28, 2017

Olen Helsingin Kirjamessuilla 2017

Anna Amnell


Suomen Kirjailijaliitto tuottaa kaksi päivää lavaohjelmaa Helsingin Kirjamessuille. Takauma-lavan ohjelmassa lauantaina ja sunnuntaina 28.-29.10. esiintyy yhteensä yli 60 kirjailijaa.
Sunnuntaina 29.10.2017. klo 11.30–12.00 Takauma-lava 1500-luvun nuoret.


"Anna Amnell kirjoittaa 1500-luvulle sijoittuvia nuortenromaaneja. Mikä keskiajassa kiehtoo? Haastattelijana Laura Lähteenmäki.
Suomen kirjailijaliiton Takauma-lava on hyvä muistutus siitä, että hyvä kirja elää paljon kauemmin kuin syksystä jouluun." Valokuva on otettu Turun Kirjamesssuilla vuonna 2004. Turun Tietokuva.

Lucia Olavintytär - kirjat

Lucia-kirjat

Helsingin kirjamessut Laura Lähteenmäki interviews Anna Amnell

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus, Pako Tallinnaan 2006 Lasten Keskus, Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013 Books on Demand.
Lue lisää Lucia Olavintytär-blogista. amnellinlucia.blogspot.fi
ja kotisivublogeistani
Suomen Nuorisokirjailijat Anna Amnell
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html
Kirja-arvosteluja 

sunnuntaina, joulukuuta 11, 2016

Makroviikot: teksti. Text

near Pazin, Istria, Croatia, 2nd c AD

Kiveen hakattua tekstiä.
funeral stone of Q. Labienus Mollio and his wife Aquilia Tertia
Gologorico near Pazin 2nd c. AD, Pazin, Istria, Croatia.
 Hautakivi - Q. Labienus Mollio ja hänen vaimonsa Aquilia Tertia G. 2. vuosisadalla j.Kr.
Makroviikot: teksti. Text

text

Kroatiassa Lokrum-saaren luonnonsuojelueella olevassa luostarissa sisäänkäynnin yläpuolella ollut loman alkuun sopiva teksti on kehoitus lepoon.
"Come to meall you who are weary and burdened, and I will give you rest."
Monastery in Lokrum island, Croatia.

Medieval manuscript

medieval manuscript. Käsin kirjoitettu ja kuvitettu.

family

Sisustukseen kaunokirjoitusta Helsingissä

mainosvalot

Kino Adlonin mainosvalot ovat saaneet jäädä kaunistamaan Töölöä.

mainos Moskovassa b

Valtavan suuret mainosvalot korkean talon yläpuolella pelottavan leveän paraateja varten luodun kadun varrella Moskovassa.

text in Saint Petersburg

OK kelpaa Pietarissakin

flow festival

Helsinki kesällä 2015: yksinkertaista ja värikästä tekstiä.

Suomi-mainos
Näin mainostettiin Suomea Kroatiassa: kirkot ja Lappi.

Anna Amnell, käsiala 1991Yhteinen maailmamme. Siitä voi kirjoittaa matka-albumiin mustekynällä kaunokirjoituksella. (Teksti on lainaus eräästä Marco Chiarinin lehtihaastattelusta on Italian matka-albumissani Firenzen kohdalla. )
Täällä suomeksi Firenzen merkityksestä minun elämässäni: Firenzestä Turkuuun
Käsialani on huonontunut 25 vuodessa.

torstaina, helmikuuta 04, 2016

Clocks. Kellot

Tasatunnilla kello lyö ja alkaa näytös, jota odotetaan 

 Joka tunti kerääntyy Prahan Vanhan kaupungin torille suuri joukko ihmisiä odottamaan, että keskiaikainen kello vuodelta 1410 aloittaa näytöksen.
Kelloja Pieni lintu -blogin haasteeseen.

Prahan raatihuoneen astronominen kello (1410)

Astronominen kello on korkeassa tornissa.
Kellosepän ja astronomin mestarityö. Tämän ihmeellisen koneen tekijät olivat kelloseppä Mikulas Kadan ja astronomi Jan Sindel. Kellonkoneen uudisti mestari Hanus Ruze vuonna 1490.
Clocksmith Mikulas Kadan and astronomer Jan Sindel made this astronomical clock in 1410. Prague, Old Town.

Mekaaniset näyttelijät ovat valmiina

Tämän lähemmäksi en päässyt kamerallani. Seuraavassa on kokonainen sarja siitä.
Lisää kuvia tästä kellosta. 
Kellon ympärillä olevat henkilöt tulevat vuorollaan esille. Lopussa kiekuu kukko.


Natsien rikkoma ja kommunistien muuttama astronominen kello

Vertaa Olomoucin astronomiseen kelloon.
 Natsit rikkoivat sen toisen maailmansodan aikana huvikseen kaupungista lähtiessään ampumalla sitä kivääreillä, ja seuraavat valloittajat "korjasivat" sen sosialistisen realismin mukaan. Keskiaikaiset hahmot muutettiin kemisteiksi ja rakennusmiehiksi. Vain kukko on saanut pitää paikkansa. Milan Kundera on kirjoittanut tästä kulttuuriskandaalista.



communism, ideal man:  a Chemist

Nykyajan pyhimys kemisti

Renessanssimies ja kello

Ihmeellinen kello helsinkiläisen antiikkikaupan ikkunassa. Miehellä on renessanssiasu.

Hotel Esplanade Zagreb (1925 -)

 Agatha Christie  yöpyi Zagrebissa Hotel Esplanadissa matkustaessaan miehensä luo kaivauksille Mesopotamiaan. Ala-aulan kellot näyttävät, paljonko on kello eri puolilla maailmaa.


a clock

Kello takan  reunalla Eremitaasissa, Pietarissa.

Kansioni kelloista (katso se slide show'na)


Prahan päärautatieasema

Ja lopuksi Prahan päärautatieaseman kello.

sunnuntaina, joulukuuta 20, 2015

Joulussa on keskiajan loistoa

Kreml

PHOTOS: ANNA AMNELL
Kuin postia keskiajalta ovat Moskovan keskiaikaisen osan Kremlin ja Pietarin värikkäät kirkot. Kuvassa moskovalainen Pyhän Vasilin katedraali  1555-1561.  Click the photos larger. 
Saint Basil's Cathedral in Moscow.
https://www.wikiwand.com/en/Saint_Basil's_Cathedral

Osallistun näillä kuvilla Uudet värikollaasit -haasteeseen no 16: Joulun erikoinen
http://uudetvarikollaasit.blogspot.fi/2015/12/varikollaasi-16-jouluerikoinen.html
Jouluviikon kunniaksi  joulunvärit: kirkas sininen, kirkas vihreä, punaisen neljä sävyä ja lisäksi kulta ja valkoinen. 

Jouluna vallitsee ainakin joulukuusessa väriloisto, kulta ja hopea kimaltavat. Mitä tämä symbolisoi?

2012-10-28 16.59.36

Ensimmäistä kertaa Pietarissa ja Venäjällä yleensäkin. Muiden turistien lailla töllistelen korkealle, korkealle...Rakennuksessa on yli 7000 neliömetriä mosaiikkia

Oli lokakuu 2012 ja olin ensimmäistä kertaa elämässäni itäisessä naapurimaassamme. Koleana lokakuun lopun iltana tein mieheni ja siihen aikaan Pietarissa työssä olleen sukulaiseni kanssa pitkän "kirkkokierroksen". 

Ajoimme ensin metrolla lähelle Iisakin kirkkoa, jota jo isoisäni oli ihmetellyt nuorena miehenä 1800-luvun loppupuolella. Seuraavaksi tuli Kazanin katedraali, josta kommunistit tekivät aikoinaan ateismin museon. Vilusta väristen kävelimme kanavan vartta ja saavuimme Verikirkolle, joka oli rakennettu terrorismin uhrina kuolleen vapauttajatsaarin muistolle. 


Yli 7000 neliömetriä mosaiikkia loi mykistävät seinämaalaukset. Tajusin, että olin saapunut keskiaikaan, jossa suunnaton loisto symbolisoi hyvyyttä ja taivaallista loistoa. Sitä on Euroopan laidalla elävien suomalaisten vaikea käsittää. Meille ehtivät tulla renessanssin vaikutteina vain riisipuuro, kinkku ja sekahedelmäsoppa.


Loisto ja ylellisyys keskiajalla ja nykyaikana.


Suomalainen toimittaja on tänään hämmentynyt siitä, että hän on ihastunut angloamerikkalaiseen jouluun. (Annamari Sipilä Oikein hyvää ja pinnallista joulua HS/Sunnuntai 20.12.2015.) Eikö hän tiedä, että angloamerikkalaisen kulttuurin loistossa on myös keskiaikainen piirre? Se on Suomessa tuntematonta ja ymmärrretään väärin. 


""Luxury and material splendour in the modern world need be connected with nothing but money and are also, more often than not, very ugly. But what a medieval man saw in royal and feudal courts and imagined as being outstripped in 'faerie' and far outstripped in Heaven, was not so. The architecture, arms, crowns, clothes, horses, and music were nearly all beautiful. They were all symbolical and significant – of sanctity, authority, valour, noble lineage or, at the very worst, of power. They were associated, as modern luxury is not, with graciousness and courtesy. They could therefore be ingeniously admired without degradation for the admirer." C. S. Lewis, The Discarded Image


Lue lisää Narniassa-blogistani

http://narniassa.vuodatus.net/lue/2005/11/narnia-kirjojen-teemat-2-7

Kansiot venäläisistä bysanttilaisen perinteen mukaan rakennetuista kirkoista, joista voi nähdä nykyaikana jotain keskiajan kauneus- ja ylellisyyskäsityksestä.

Pietari:
Iisakin kirkko
Kazanin katedraali
Verikirkko

Annunciation Cathedral, Moscow

Moskova, etenkin kaupungin keskiaikaisen osan Kremlin kirkot. 

IMG_5450

Joulukuusi loistaa ja säteilee. Hyvää, mieleistäsi joulua!






perjantaina, lokakuuta 23, 2015

Kirjojen värittämistä 2015 ja 1500-luvulla


Illustration: Matti Amnell

Värityskirjat ovat muotia , mutta aikuiset kirjoissa olevien kuvien värittäjinä eivät ole ole uusi ilmiö.

Keskiajan käsikirjoituksiin piirrettiin kuvia, ja ne väritettiin kauniisti. Vielä 1500-luvulla kopioitin vanhoja käsikirjoituksia.

Vanhojen käsikirjoitusten kopioiminen  ja värittäminen on Lucia Olavintyttären isän harrastus, oikeastaan ammatti, jonka entinen munkki oli oppinut ulkomailla luostarissa ollessaan. Niitä myymällä hän hankkii naimisiin mentyään opiskelurahat pojilleen, jotka hän lähettää Wittenbergin yliopistoon. Hän hankkii silmälasitkin ulkomailta:

"Kun Olavi oli ostanut ulkomailta nuo ihmeelliset hiotut lasinpalat, hän oli tuntenut olevansa kuin sokea, joka oli saanut näkönsä takaisin. Hän oli alkanut taas kopioida pergamentille vanhoja kirjoja niin kuin nuorempana ollessaan luostarissa. Hän oli opettanut Lucian ja pojat värittämään kuvia. Lucia oli siinä erityisen taitava.

Vaikka oli saatavana kirjapainossa painettuja kirjoja, monet halusivat yhä käsinkirjoitetun, kauniilla kuvilla koristetun kirjan. Olavi kävi myymässä kirjojaan Rostockissa ja Lyypekissä asti."

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Lasten keskus 2004 Kuvitus: Matti Amnell


Lucia oppii auttamaan isäänsä ja kehittyy taitavaksi:



Värittäessään Lucia eli maailmassa, josta oli kuullut ja lukenut tarinoita. Kuvien ja laulujen maailmassa kukkien värit hehkuivat, suihkulähteet solisivat, valkotorniset linnat kohosivat vuorilla, peurat kumartuivat juomaan purosta raikasta vettä ja laivojen purjeet pullistuivat merituulessa. Trubaduurit lauloivat hoveissa ja talonpoika maata kyntäessään.

Puutarhoissa oli hyvälle tuoksuvia hedelmiä ja satakielen laulua. Siellä oli riikinkukkoja, jotka laahasivat värikkäitä pyrstöjään ja levittivät ne laajaksi viuhkaksi.



Mutta siinä maailmassa oli myös sotatorvien ääntä ja tuskasta valittavia sotahevosia, joiden selästä miehet syöksyivät maahan. Tulta syöksevät lohikäärmeet halusivat nielaista nuoria tyttöjä kitaansa. Pilviä hipovan korkeiden katedraalien ja linnojen katoilta syöksyi kohisten sadevettä räystäiltä kurkottavien gargoilien avoimista kidoista. Lucia värisi eläessään ajatuksissaan tätä toista elämää.

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013 BoD, sivu 16

Tätä kirjaa on myytävänä Helsingin kirjamessuilla Books on Demandin osastolla 6f94 hallin keskiosassa, samoin myös 1990-luvulla ilmestyneiden Aurora-kirjojeni yhteisnidettä Vaahteralaakson Aurora, joka ilmestyi viime vuonna. Sitä on myös e-kirjana.




keskiviikkona, heinäkuuta 15, 2015

Emmekö kestä elämää ilman alkoholia?



Humala oli pakollinen viljelyskasvi Suomessa 1500-luvulla ja pitkään sen jälkeenkin.


Nuori nainen kertoo tämän päivän lehdessä: "Veikkaan, että osasyy yksinäisyyteeni on se, etten juuri käytä alkoholia. Siitä opiskelijaelämän ulkopuolelle jääminen alkoi. Olen miettinyt, pitäisikö olla toisenlainen ja käyttää esimerkiksi enemmän alkoholia." 24-vuotias Kirsi kertoo. (Marke Harkas: Yksinäisimpiä ovat nuoret aikuiset. Helsingin Sanomat 15.8. 2015

Kirsi ei ole ainoa, joka tuntee noin. Monet jäävät pois seuraelämästä alkoholin vuoksi. Kun olin opiskelija, minun oli mahdotonta käydä opiskelijoiden tilaisuuksissa, sillä en voi kestää tupakansavua. Tupakoiminen oli siihen aikaan ihannoitua ja sen käyttö yleistä. Nykyään taas alkoholi hallitsee seuraelämää. 


Osa meistä ihmisistä on allergisia oluelle ja punaviineille. En voisi juoda lusikallistakaan olutta. En kestä edes sen tuoksua. Mutta en paheksu sen kohtuukäyttäjiä.

Ymmärrän oluen merkityksen esimerkiksi keskiajalla. Vettä ei voitu juoda keittämättömänä, joten juomana olivat olut, sima ja viinit. Olutta juotiin suuria määriä. Niinpä ihmiset olivatkin yleensä selviä vain aamupäivät, sillä olutta juotiin litroittain. Jotkut puolustava alkoholia nimenomaan sen kulttuurihistorian vuoksi.

Jotkut keskiajan tutkijat sanovat, että jatkuva humala auttoi sen ajan ihmisen kestämään elämän kauhut. Onko meidänkin aikamme niin raskasta, että ihmiset joutuvat pakenemaan humalaan, jota pidetään nykyaikana normaalina kokemuksena? Kuitenkin suuri osa meistä suomalaisista ei tunne tätä kokemusta ollenkaan eikä ole nähnyt omaisiaan ja ystäviäänkään koskaan humalassa.


sunnuntaina, huhtikuuta 05, 2015

Pääsiäishattu, pääsiäiskulkue, pääsiäisnäytelmä - kaikki keskiajalta



Amerikassa on edelleen tapana ostaa pääsiäiseksi jotain uutta, ehkäpä pääsiäishattu ja mennä se päässä kävelemään pääsiäiskulkueessa New Yorkissa. Amerikkalaista - ei vaan keskiaikaista. Ja pääsiäismunat ja virpomisvitsa ovat niin venäläistä ja ortodoksien apoja - ei vaan keskiaikaista. Suuret valtakunnat ovat vanhanaikaisempia kuin uudet valtiot kuten Suomi.

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.

Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.


Mysteerinäytelmät oliva suosittuja katolisella ajalla kaikkialla Euroopassa. Kullakin ammattikunnalla  oli oma lavansa, jossa he esiintyivät ja kansa kiersi katsomassa kuten Helsingin Via Crucis -näytelmää. Lue lisää keskiajan pääsiäisestä blogistani Lucia Olavintytär esimerkiksi
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2012/04/jo-1500-luvulla-paasiaismunat.html
Tai lue pääsiäisparaatista
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2009/04/paasiaishattu-ja-paasiaisparaati.html
Kuvasin kauniin kukkahatun Sockmannin ikkunasta muutama vuosi sitten. 
http://en.wikipedia.org/wiki/Easter_parade

torstaina, maaliskuuta 27, 2014

Turun linnan yrttitarha


(Klikkaa kuva suureksi ja ota talteen, jos haluat)

Helka-rouva viihtyi perintötalossaan Aurajoen rannalla. Hän oli laittanut Valpurin ja Vehnäpään kanssa alulle keittiöpuutarhan ja sen viereen Lucian kanssa suurella huolella yrttimaan. Lucia suunnitteli hevosensa Kuisman tuomista Turkuun. Valpuri halusi tuoda vuohensa kaupunkiin, kun näki naapurin vuohen syövän heinää ja kukkia ruohoturvekatolla.
Lucia ja Luka 2013, sivu 93
Kuvassa Turun linnan yrttejä heinäkuussa 2010 (Klikkaa kuva suureksi)
Kuvat ovat Nojatuolipuutarhurin yrttitarha
Turku Castle herbs (Koko setti kuvia Turun linnan yrttitarhasta. Voit nähdä yrtit vielä suurempina)

maanantaina, joulukuuta 09, 2013

Tiernapojat 2013

Tiernapojat 2013 by Anna Amnell
Tiernapojat 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Herodes (oopperalaulaja Jorma Falck, keskellä) antaa karun käskyn nihdille, joka joutuu lähtemään Beetlehemiin tekemään hirmutekoja. Itämaan kuningas (Aki Mäkinen) seuraa juonitteluja.
Tiernapojat Agricolan kirkossa Helsingissä. Kuvat: H. Kerätär
Olen muuntanut kuvien värejä. Alkuperäinen on värikuva.


Tiernapojat

Betlehemin lastenmurha

Tiernapoikakuvaelman juuret ovat keskiaikaisissa kirkkonäytelmissä.

maanantaina, kesäkuuta 17, 2013

Piispa Henrik ja Lalli - faktaa vai fiktiota?




Vuonna 1450 Henrik esitetään Taivassalon kirkon seinämaalauksessa voittoisana polkemassa murhaajaansa Lallia. 

Kuka oli Henrik ja miksi hän tuli Suomeen? Englanninkielinen Wikipedia kertoo, että Henrik (Henry) oli englantilainen pappi, joka tuli Ruotsiin (= Ruotsi-Suomeen) vuonna 1153 maanmiehensä kardinaali Nicholas Breakspearen kanssa. Breakspeare oli paavin lähettiläs Skandinaviassa (1152 - 1154) , Trondheimin piispa ja suunnitteli Uppsalan hiippakunnan perustamista. Sitä ennen oli määrä perustaa virallisestikin kirkko Suomeen, jossa oli ollut kristittyjä jo yli 200 vuotta.

Henrik lähetettiin tässä tehtävässä Suomeen. Hiippakunnan perustaminen onnistui kuitenkin vasta 1164, Henrikin vuonna 1156 tapahtuneen kuoleman jälkeen. Sitä ennen Nicholas Breakspear oli jo valittu paaviksi. Hän oli paavi Hadrianus IV (1154 - 1159), kaikkien aikojen ainoa englantilainen paavi. Kiistanalainen legenda Henrikin vaiheista syntyi 1280-luvulla.

Kansanruno Lallista, väkivaltaisesta suomalaisesta raivopäästä (a violent madman, kuten engl. Wkipedia kirjoittaa)  syntyi vasta 1600-luvulla. Se kertoo vain Henrikin kuolemasta ja unohtaa hänen tehtävänsä. Toisaalta - eihän Lalli ole ainoa suosittu tarina murhamiehestä. Kiinnostavathan meitä Isontalon Antti ja Rannanjärvi ja mafiamurhaajatkin. Henrik ja Lalli (kirkkohistorioitsija Tiede-lehdessä)

Ellis Petersin Isä Cadfael-kirjat ovat historiallisia salapoliisiromaaneja Englannin 1100-luvun luostareista, munkeista, nunnista ja kuninkaista. Niiden avulla on helppo kuvitella, millaista oli Henrikin elämä kotimaassaan, ennen kuin hän lähti lähetystyöhön Suomeen. 

Pyhäinjännöksien tutkimista (2009)


torstaina, toukokuuta 09, 2013

Blogit kirjoistani

Aurora-blogi by Anna Amnell
Aurora-blogi, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Aurora-blogi kertoo Aurora-tyttökirjoistani ja1900-luvun alun kulttuurista. Siinä ovat jugend, sortovuodet, siirtolaisuus, Helsinki, Pariisi ja Toronto sellaisina kuin ne olivat 1900-luvun alussa, samoin pukuhistoriaa ja ruokaa. Siinä kuvataan toisin sanoen Aurora-kirjojen maailmaa. Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä ja taitavat loppua kohta kirjastoistakin. (Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991, 1992 2. painos, Aurora ja Pietarin serkut 1993 , Aurora ja villikyyhkysten aika 1995 ja lasten versio Aurora ja Molly 1999.


IMG_1144

Lucia Olavintytär-blogi käsittelee kirjojani Kyynäärn mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) ja osittain kolmatta osaa, joka on valmiina, mutta ei ole löytänyt vielä kustantajaa. Se on keskiaika- ja renessanssiblogi, jossa on kuvia ja kirjoituksia keskiajasta Suomessa ja muissa Euroopam maissa. Myös siinä on pukuhistoriaa, rakennuksia, kuvia museoista, kaikkea 1500-lukua ja vähän varhaisempaa keskiaikaa koskevaa. Erityisaihe on lyhytkasvuisuus. Huomaamattani Lucia Olavintytär-blogin kävijämääärä oli ylittänyt 60000. En ole odottanut tällaista kiinnostusta ja olen siitä iloinen.


Auroran talo nukkekotiblogi

Nukkekotiblogini Auroran talo. Aiheet: nukkekodit, miniatyyrit, nuket, lelut. Kerron tässä blogissa myös kahdesta nukkekodista, jotka olen sisustanut. Ne ovat Auroran talo ja 1500-luvun Portinvartijan tornitalo (Gatehouse). Olen ommellut vaatteet historiaa elävöittävät 1500-luvun ja 1900-luvun alun vaatteet sekä nukeille että itselleni. Niistä on hyvin paljon valokuvia.

keskiviikkona, toukokuuta 01, 2013

Makro 102: Sokeri. Sokerimantelit

Keskiaikaiseen asuun pukeutunut nainen esittelee sokerimantelien valmistamista Senaatintorilla toukokuussa 2009.
An Esthonian lady shows how to make medieval sugared almonds.
Katso kuvaa suurena. A larger size.
Lisää Juhlittiin sitä keskiajallakin, vappuakin ja syötiin hyvin. Medieval food.

Makrohaaste 102  : 'sokeri'

tiistaina, joulukuuta 18, 2012

Amerikka on keskiajassa asekysymyksessä

Zagreb


Tämä syntyi kommenttina Kemppisen blogiin:
Asuttuani useita vuosia Pohjois-Amerikassa tulin siihen tulokseen, että amerikkalaiset ovat erittäin vanhanaikaisia. Siirtolainen yleensäkin jää helposti siihen aikakauteen ja tapakulttuuriin, mikä vallitsi hänen kotimaassaan hänen lähtiessään sieltä. Tätä ei tulla useinkaan ajatelleeksi.

Varsinkin Villin lännen kulttuuri on kuin keskiaikaa, joka jatkui monin paikoin Euroopassa 1600-luvulle eli Amerikan siirtolaisuuden varsinaiseen alkuaikaan asti.

Talot ovat molemmin puolin päätietä ketjuna niin kuin keskiaikaisessa englantilaisessa kylässä, cowboy on keskiajan yksinäinen ritari, yleensä ilman perhettä. Perheenisä on herra talossaan.  Naisia kohdellaan ritarillisesti, ihannoivasti, 'hyviä' naisia.

Amerikassa kohtaa keskiajan vaarojakin. Eräällä leirintämatkalla olimme myös Teksasissa. Teini-ikäiset lapset olivat jääneet leirintäalueelle telttaa pystyttämään, ja me aikuiset läksimme etsimään kolikkopesulaa läheisestä kylästä. Tulimme erään  talon pihaan ja kävelimme kohtia taloa.

Tajusimme sillä hetkellä, että olimme tehneet hirvittävän virheen. Talosta tuli mies sen näköisenä, että hän aikoo tappaa meidät. Hän olisi saanut ampua "kotiinsa tunkeutujat" ihan niin kuin keskiajan perheenisä. Selvisimme pois elävinä, mutta nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun sanotaan "katse joka voisi tappaa". Minikuorma-autoissakin saattoi olla ase näkyvillä kuljettajan pään yläpuolella. Ase on amerikkalaiselle niin kuin miekka tai pitkä keppi keskiajan ihmiselle. Ilman sitä ei lähdetty ulos.

Tämä ei ole vilkasta mielikuvitustani. Niihin aikoihin eräs japanilainen opiskelija oli Kaliforniassa menossa vierailulle luokkatoverinsa kotiin, mutta osui vahingossa  väärään taloon. Hänet ammuttiin talon rappusille.

Vanhanaikaisuus tulee esiin onneksi hauskoissakin asioissa. Juhlissa istuvat juhlavieraat u-kirjaimen muotoisessa pääpöydässä, u:n ulkoreunalla ihan niin kuin keskiajan juhlissa.

Vanhoina aikoina kiertelivät maaseudulla ihmerohtojen kauppiaat. Asiakkaita houkuteltiin paikalle mahdollisimman kiinnostavalla ohjelmalla, ja rohtojen kauppias puhui kuin Runeberg. Tämä oli keskiaikaista alkuperää oleva 'medicine show' , ja siitä syntyi show, jota nähdään Suomenkin TV:ssä ja juhlienkin kaavana.

Useimmat amerikkalaisuuden piirteet ovat menneet Euroopasta siirtolaisten mukana ja tulevat usein takaisin tänne (Halloween). Varokaamme keskiajan asekulttuuria.

Patsas on Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. (Zagreb)

lauantaina, maaliskuuta 31, 2012

Keskiajan Töölössä oli myös iloa


Albrecht Dürer (1471-1528) : talonpoikaispari tanssii

Kun katsoin tänä aamuna itseäni peilistä, näin surkean olennon: tukka sekaisin, huulet rohtuneina, nenä vuoti, silmissä oli tylsä ilme. Ilmiselvä varhaiskevään töölöläinen, mikäli voimme uskoa Ilkka Malmbergin kirjoitusta " Töölön kylä" huhtikuun kuukausiliitteestä (Kuvitus: Hannu Lukkarinen). Kylmä talvi ja tautinen kevät koetteli töölöläisiä ennen ja koettelee nytkin. Nyt on onneksi antiobiootit, nenäsuihkeet ja huulirasvat, tauti ei vie hautaan.

Hautausmaa olisi ollut keskiajalla lähellä. Keskiajan töölöläisvainajat saattavat nukkua tämän korttelin alla, asunhan Oopperaa vastapäätä olevassa korttelissa, vuokra-asunnossa lisättäköön varmuuden vuoksi.

suomalaisia1500-luvulla

Kuvassa 1500-luvun suomalaisia Espoon 1500-luvun näyttelystä. Kuva: Anna Amnell

Malmbergin kirjoitus oli hyvä ja hauskakin. Me uudet töölöläiset luimme sitä kiinnostuneina. Siinä kerrottiin, mitä oli ennen nykyisen Helsingin paikalla, tuotiin esille karun ilmaston vaikutus kulttuuriin mutta myös suomalaisten eurooppalaisuus keskiajalla. Jotain kuitenkin puuttui. Ilo.

Ymmärrän, että ruton tai muun tappavan kulkutaudin liikkuessa ei paljon naurattanut, mutta muina aikoina köyhätkin ihmiset osaavat iloita.

377  Hattula medieval Church of the Holy Cross

Keskiajan kirkot oli koristettu maalauksin. Kuvassa Hattulan kirkko. Tuoleja ei ollut, huonojalkaiselle tai raskaana olevalle tuotiin kotoa jakkara mukana.

Jälleen esitettiin keskiaika ja renessanssi toistensa täydellisinä vastakohtina, toinen synkkyyttä ja pimeyttä, toinen vapautta ja seikkailua. Näin ei ollut kuitenkaan. Töölöläiset tanssivat häissä tai juhannuksena piiritanssia kyläsoittajan luodessa säveliä nokkahuilulla. He leikkivät seuraleikkejä nurmikolla tai joulunaikaan puhtailla oljilla lattialla.

He seisoivat kirkossa kuunnellen kaunista laulua tai istuivat hämärässä huoneessa avotakan valossa tarinoita kertoen tai kylänkalliolla kuunnellen kiertävän munkin ihmeellisiä legendoja, sen ajan viihdettä ja jännitystä. Heidän esteettinen nautintonsa saattoi olla suurempi kuin meillä television ääressä. Luonnonkauneus, iltarusko kyllä mainittiin. Heidän olivat myös kukat ja linnut, pilvet ja sininen taivas. Paljon oli yhteistäkin.

"Kuut, viikot nuo on parhaimmat,
kun kaikki linnut laulavat.
Taivaan se täyttää, täyttää maan,
tuo kaunis laulu soinnillaan.

Ja armas satakielikin
taas laulaa ääni helkkyvin
kuunnella meidän kaikkien,
suon sille aina kiitoksen.

Myös kiitän kaiken Luojaa, kun
hän luonut on tuon siunatun,
ylhäisen, suuren laulajan,
musiikin parhaan taitajan.

Se yötä päivää helkyttää,
ei uuvu eikä vaiti jää.
Vaieta en voi minäkän,
en väsy koskaan kiittämään.

Kuut, viikot nuo on parhaimmat. - Aale Tynni (toim.) : Rouva Satakieli
Vuonna 1538 julkaistusta kokelmasta, sävel tuntematon keskiaikainen mestari, sanat Martti Luther, joka oli silta keskiajan ja renessanssin välillä.)

Lisää 1500-luvun Helsingissä

Ks. Myös Kirkko ja kaupunki-lehti 5.11.2014 : Miika Vähämaan kirjoitus hyvästä elämästä keskiajalla. Hän haastattelee keskiajantutkija Marko Lambergia, joka on toimittanut Kirsi Kanervan kanssa kirjan Hyvä elämä keskiajalla (SKS).


perjantaina, marraskuuta 25, 2011

maanantaina, heinäkuuta 11, 2011

Kirjaa lukeva Neitsyt Maria


IMG_1050, originally uploaded by Anna Amnell.
Kirja oli statussymboli keskiajalla. Varhaisempina aikoina pieni rukouskirja riippui kuin kännykkä vyöltä pyhimystenkuvissa ja maalauksissa. Tässä Maria lukee vähän suurempaa kirjaa. Onko se käsinkopioitu pergamentille vai painettu kirja?

Entinen ljubljanalainen luostari kaupungin keskustassa aika lähellä yliopistoa.