Näytetään tekstit, joissa on tunniste creche. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste creche. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, joulukuuta 25, 2015

Merry Christmas! Hyvää Joulua! Bon Noël!



Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!
Eräänä jouluaamuna mieheni ja minä saimme yllättävän, kauniin lahjan, jouluseimen. Sen olivat tehneet kaksi taideopiskelijaa. Joulun päähenkilöt oli muovannut askartelumassasta Montrealissa kuvanveistoa opiskellut miniämme Rosanne Lamarre käyttäen pohjana shampoopulloja ym. Ne oli maalannut Torontossa taidetta opiskellut poikamme Matti Amnell. He olivat opiskelleet kumpikin viimeksi Pariisissa Sorbonnessa ja käyttäneet muutamien henkilöiden esikuvina opiskelija-asuntolansa vahtimestaria ja muita naapuruston ihmisiä. Christmas creche made by our daughter-in-law and our son tells many stories.

P.S. Huomaa, että mukana on myös aasi ja Jeesus-lapsen koira. Katolisen perinteen mukaan seimessä on monenlaisia ihmisä ja eläimiä.
P. S. Vasemmalla on pieniä taloja, jotka on ostettu Suomesta ja muualta. Takimmaisena pienoismalli kirkosta, joka jäi Quebecissä veden alle patoamisprojektin vuoksi.
Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!

lauantaina, joulukuuta 20, 2014

Jouluseimi Senatintorille

jouluseimi Torontossa

photo: Anna Amne
Senaatintorilla on nykyään joka joulu Tuomaanmarkkinat eli joulutori. Seurakuntayhtymän kannattaisi laittaa Senaatintorille kookas jouluseimi, jollainen on monissa kaupungeissa. Kuvassa on torontolainen kadun varrella erään kirkon edessä oleva luonnollista kokoa oleva jouluseimi.
Joulukertomus on pakolaiste, monikulttuurisuuden ja ihmisoikeuksien kertomus.
Otin valokuvan 1980-luvun lopulla.

Tuomaan markkinat

Joulutori vuodelta 2012.
Katso koko kansio
Tuomaan markkinat ovat uudistuneet
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/helsinki/tumaan-markkinat-uudistuvat
Katso myös tätä ulkona olevaa seimiasetelmaa

maanantaina, joulukuuta 16, 2013

Jouluseimi on jo paikallaan

Jouluseimi by Anna Amnell
Jouluseimi, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Jouluseimi sopii hyvin lasihyllykaappiin, sillä lasipinta on tasainen. Seimen hahmot eivät kaadu, niin kuin tapahtui, kun laitoin seimen leveälle vanhan ajan ikkunalaudallemme, joka oli vino. Yksi tietäjistä kaatui nenälleen.

Tämä seimi on pojan ja miniän tekemä, ja tietäjät on tehty todellisten henkilöiden näköisiksi muistuttamaan heidän Pariisin ajan opiskelija-asuntolan lähiympäristön henkilöitä.
Miniä on muovannut seimen hahmot shampoopullojen ja muiden samanlaisten pohjien päälle, ja poikamme on maalannut ne. Tämä oli yllätyslahja, jonka saimme jo kauan sitten. Säilytän näitä silkkipaperiin käärittyinä metallilaatikoissa, jotka otetaan esille vain kerran vuodessa mustan kirjoituslipaston toiseksi alimmaisesta laatikosta.

sunnuntaina, joulukuuta 27, 2009

Joulu maailmalla

amaryllis

Nykyään amaryllis on minulle joulukukka. Lapsena ja paljon myöhemminkin pidin hyasinttia ja tulppaaneita joulukukkina. Olin kouluaikana yhtenä vuonna jouluapulaisena kukkakaupassa. Rakastuin yhdellä iskulla kukkakauppoihin. Ostamme paljon kukkia, sillä meillähän ei ole kesähuvilaa, joten kodista tehdään puutarha - varsinkin jouluksi. Ihmettelen koko ajan nytkin amaryllisten täydellistä kauneutta. (Orkideat eivät ole näyttäneet nenänpäätäkään tänä jouluna, ei siis edes kukannuppuja tai kukkavartta näkyvillä.)

Yhtä joulua lukuunottamatta olen ollut aina jouluna kotona. Lapsena ja koululaisena koin joka vuosi aidon perinteisen suomalaisen joulun. Muistelemme joka joulu mieheni kanssa äitini laittamia loistavia jouluaterioita.

Olin koululaisena AFS-vaihto-oppilas ja koin sinä jouluna aidon amerikkalaisen joulun. Jouluaattona kiersimme laulamassa joululauluja ystäville ja säestimme lauluja kelloilla. Lahjat olivat jouluaamuna kuusen alla, ja jouluaterialla syötiin kalkkunaa, keitettyjä vihanneksia ja karpalohyytelöä. Perheen isoisät tulivat Bostonista jouluvieraiksi, ja heillä oli minussa innokas kuuntelija muistoille, joita he kertoivat tietenkin joka joulu ja kiitospäivä.

Ruokapöytänä palvelivat siinä isossa talossa kaksi isoa levyä, joiden alla oli pukkijalat ja peittona ensin paksu villainen kangas ja sen päällä valkoinen liina. Pöytähopeat otettiin esille vain jouluna. Olohuoneessa oli kaksi flyygeliä, joten lattiatilaa ei riittänyt pysyvälle ruokasalin kalustolle. Arkisin syötiin keittiössä baaritiskin ääressä tai TV-huoneessa, jossa istuttiin tarjotin polvilla.

Opin silloin myös englanninkieliset joululaulut, sillä kuten luokkatoverinikin lauloin "oman kirkkoni" eli kongrekationalistisen kirkon nuortenkuorossa. Uusi kirkkorakennus oli rakenteilla, ja kokoonnuttiin elokuvateatterissa kuten sunnuntaisinkin.

Englantilaiset joululaulut tulivat vielä tutummiksi silloin, kun olin opiskelijana osapäivätyössä suomalais-englantilaisessa lastentarhassa. Siellä järjestettiin joulukuvaelma. Jotkut vanhemmista, varsinkin suurlähetystön ja British Councilin henkilökuntaan kuuluvat, kutsuivat myös poikaystäväni, nykyisen mieheni, ja minut kutsuille kotiinsa myös joulun aikaan.

Lapsemme ovat tottuneet pienestä pitäen kansainväliseen jouluun - jouluhan on itsessäänkin hyvin monikulttuurinen juhla. Poikamme ja tyttömme olivat opiskeluaikanaan yhden joulun Pariisissa, ja tyttäreni huonetoveri tyttöjen asuntolassa oli Martiniquesta. Poikamme asui Kanada-talossa, söi Pariisissa kokiksi opiskelevien ystäviensä jouluherkkuja ja oli jouluyönä heidän kanssaan messussa Notre Damessa, jossa oli niin kylmää, että olisi halunnut laittaa keskiaikaiseen tyyliin nuotion joulukirkkoon.

Jouluaterialla puhutaan meillä nykyään kolmea kieltä - suomea, englantia ja ranskaa, joka on poikamme ja miniämme kotikieli. Kanadassa joulu oli sekoitus suomalaista, englantilaista ja amerikkalaista joulunviettoa. Monet sanovat, että Kanada on englantilaisempi kuin Englanti. Siirtolaiset ovat vieneet Amerikkaan omat joulutapansa, joten perinne on hyvin rikas ja kiinnostava. Esimerkkinä amerikkalaisesta joulusta olkoon Jouluseimi Manhattanilla.

maanantaina, marraskuuta 03, 2008

Joulu: tietoa ja ideoita

 


Jouluun ei ole enää kahta kuukauttakaan. Olen ostanut taas tänä vuonna lahjoja vähitellen kaupoista ja kirpputoreilta. Voiko jouluksi ostaa kirpputoreilta? Kyllä vaan. Eräs onnistuneimpia lahjojani oli paksu ranskalainen 1900-luvun alun keittokirja, jonka ostin Hietalahden kirpputorilta. Se oli ollut aikoinaan erään helsinkiläisen ravintolan omaisuutta. Lahja meni pojalleni, joka on hyvä kokkaaja ja kerää keittokirjoja.

Kuvassa oleva jouluseimi oli myytävänä viime kesänä Hietalahden kirpputorillla. Siinä on hyvä idea siitä, miten seimiasetelman tallin voi rakentaa yksinkertaisista aineksista.

Jouluaiheiset kirjoitukseni.
Posted by Picasa

lauantaina, tammikuuta 07, 2006

Myöhästynyt joulu renessanssin tyyliin - eli suomalaisittain

Jouluseimi

Jouluseimen ovat valmistaneet Rosanne Lamarre ja Matti Amnell

Olen viettänyt tämän aamun kaksijakoista elämää. Olen korjannut kynä kädessä tekstiäni 1500-luvusta ja vahtinut samalla jouluruokia. Kattilassa on kiehunut kaksi jättibataattia ja toisessa luumu-omena-chutney'a. Jännitän, ehtiikö kalkkuna sulaa. Kalkkunantäyte täytyy vielä keittää. Hedelmäsalaatinkin laitamme jo tänään valmiiksi.

Tuoksuu joululle ja 1500-luvulle. Teksti, jota muokkaan ja ruoat, joita laitan, ovat yllättävän lähellä toisiaan. Jouluateriathan ovat vaatimaton versio renessanssin juhla-aterioista: lipeäkala ja valkokastike, suolasilli, kinkku, riisipuuro, pähkinät, kuivatut hedelmät, piiraset, runsaat itämaiset mausteet (=joulumausteet), glögi, hedelmäkakku.

Tänä vuonna ostin hedelmäkakun kaupasta. Christstollen on tehty Dresdenissä ikivanhan reseptin mukaan. Vanhin vuodelta 1474 oleva resepti on nähtävissä Dresdenin kaupunginmuseossa.

Jamssi on kirkkaan väristä niin kuin renessanssin ruoatkin olivat. Eräänä jouluna valmistin renessanssityylisen ruudullisen vihannespaistoksen, johon lisättiin eri värisiä muhennettuja vihanneksia kerroksittain. Toisinaan värjään keiton sahramilla. Kultajauhetta en ole vielä ripotellut ruokiin, niin kuin renessanssin kokit tekivät.

Kalkkunaa tuotiin Eurooppaan
jo 1500-luvulla

Kalkkuna on uudesta maailmasta, jossa sitä syötettiin Montezuman eläintarhan eläimillekin. Kalkkunoita tuotiin muualle Europpaan jo 1500-luvulla. Sen tulo Suomeen on kestänyt vähän kauemmin.

Joulut ovat yksinkertaistuneet ja muuttuneet. Usein vietämme joulua kahdessa osassa, pienellä joukolla aattona ja suuremmalla vähän myöhemmin, yleensä loppiaisena. Huomenna yhdistyvät joulu, uusi vuosi ja loppiainen.

Jouluseimi on ollut kissan vuoksi kaapissa lasin takana. Miniä on muovaillut seimen henkilöt, aasin ja Jeesus-lapsen koiran askartelumuovista ja poika on maalannut ne. Malleina tietäjille ovat olleet naapurit seimen tekijöiden Pariisissa opiskelun ajoilta. Saimme seimen joululahjaksi eräänä vuonna. Tietäjät muistuttavat joulukertomuksesta ja samalla siitä, että eräs parhaita asioita joulussa, joulumausteiden tuoksu, on tullut meille lahjana idästä, tietäjien mailta.

Myöhästyneet loppiaisterveiset!