keskiviikkona, marraskuuta 23, 2011

Louhisaaren poika Carl Gustaf Mannerheim

Louhisaaren kartanon kehto. Nukkuiko tässä tuleva valkoinen kenraali? Marshall Mannerheim

Lopussa kommentti Mannerheimista

Kävin viimne kesänä Louhisaaressa, joka on upea historiallinen linna. Monet suvut ovat siellä asuneet, 1500-luvulla Kurki-suku, Mannerheimit vasta 1800-luvulla. Otin hyvin paljon kuvia linnasta ja sen ulkorakennuksesta, en niinkään paljon talon ympäristöstä, sillä oli kova helle. Katso koko Louhisaari-kansio.  Jännittävä paikka. Jos klikkaat sanoja 'Louhisaari Manor', näet myös kuvia Louhisaaresta. Etenkin uunit ovat esillä.  Niitä oli monta tyyliä.

Girls' bedroom, Louhisaari Manor House

Mannerheimin sisarten huone


Louhisaari

Louhisaaren päärakennus. Linna on nykyään museona. Suosittelen.

1. Kommentti

Toinen Kommentti Kemppisen blogiin:

En pidä postmodernista tavasta muuttaa todellinen historiallinen henkilö ihan miksi vain, kunhan saa teoksellaan mainetta ja apurahoja, niin kuin Suomessa saa pilkkaamalla "oikeita" kohteita. Sisällissotaa, kapinaa jatketaan fantasioilla, kun ei enää pärjätä faktojen tasolla.

Animaatiossa häväistään julmasti myös Mannerheimin miespalvelijan [ukrainalainen kolmen lapsen isä] ja hänen sukunsa historia. Hänhän palasi kotiseudulleen, meni naimisiin ja perusti perheen. En tiedä asiasta enempää, mutta oletan, että Mannerheimin kaltaisen suurmiehen palvelijana toimiminen oli ollut hänelle arvokas ja jännittävä tehtävä.

Palvelijan työtä ei ole vasemmistopiireissä arvostettu. Ei kestetä sitä, että eri yhteiskuntaluokkaa  olevat ihmiset voivat kunnioittaa toisiaan ja jopa olla ystäviä. Siitäkö johtuu suomalaisten kieroutunut suhtautuminen palveluammatteihin?

Hämmästyn ja yllätyn yhä uudestaan sitä, miten miellyttävä ihminen tulee esille Mannerheimin kirjeissä. Hän on huolissaan siitä, miten tyttären koiraparka selviää poliittisen sekasorron keskellä. Hän avustaa hienotunteisesti taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita emigrantteja, vaikka ei hyväksykään heidän outoja mielipiteitään ja suunnitelmiaan. Hänellä on lämmin ja läheinen suhde sisareensa ja muihin sukulaisiinsa. Sellainen kertoo paljon ihmisestä.

Mannerheim on romanttinen ja samalla traaginen hahmo naissuhteissaan. Lapsuudenkodin rikkoutuminen, taloudellinen ahdinko ja sen vastakohtana Venäjän yläluokan ylellinen ja tuhlaileva elämäntapa ja kohtuuttomat vaatimukset olivat tuhoisia hänelle ja varmaan monelle muullekin. Onneksi oli lähipiiri, sukulaiset ja ystävät.

Lukeudun ystäviin, vaikka en pidäkään Vorschmackista enkä ryypyistä.:) Tunnen myötätuntoa siitä, että hänellä oli jatkuva rahapula, epävarma taloudellinen asema. Olen kiitollinen siitä, että vielä vanhana ja väsyneenä miehenä Mannerheim pystyi innostamaan suomalaiset puolustamaan itseään urhoollisesti terrorivaltiota vastaan. Suurin ihme oli se, että Mannerheim jäi henkiin vallankumouksen aikana. Odotan, että venäläiset tekevät hänestä hienon elokuvan.

Kemppisen kolmas blogikirjoitus Mannerheimista (Valitse hänen blogistaan kategoria 'historia', niin löydät muutkin kirjoitukset Mannerheimista. )

Klikkaa nimeä 'Mannerheim'

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti