keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005

Sethin neuvoilla superblogi: small is BIG

Tämä eilen mainitsemani Seth Godinin blogiopas antaa hyviä neuvoja. Ks kohdat "Download Who's there pdf " ja aikaisempi "KnockKnock" (jota en ole lukenut). Syyskuun lopulla tulossa vielä yksi ilmainen tulostettava blogiopas.

Muistiinpanoja:

miljoonia blogeja
80 000 uutta blogia joka päivä
netillä on pitkä muisti (Muista debytantin äidin neuvo!)
RSS

KOLME LAJIA BLOGEJA:
cat blog: yksityisasioista
boss blog: tietylle ryhmälle
viral blog: levittää ideoita kuin virus
Godin uskoo myös, että blogin vaikutus on kumulatiivinen. (vrt aikaisempi lastuni)

TÄRKEÄÄ:
lyhyet lastut
miellyttävä sävy ja ulkoasu
selvä
asiallinen
älykäs

EI liian pitkiä juttuja
EI liian usein

"The best blogs walk a very fine line between civility and anarchy, between passion and privacy"

"the best blogs start conversations"

VIISI TÄRKEÄÄ KOHTAA:
ole vilpitön
kirjoita tärkeistä asioista
ole ajan hermolla
ole ytimekäs
Muista: Särmää!

Edes neljä viidestä

Kommenttiosasto ei ole välttämätön.
Pieni on suurta, mutta amerikkalaisittain:

"Small is the new big only when the person running the small thinks big."

Tällaisia ovat superblogit, jotka levittävät tehokkaasti ideoita. Muunkinlaisia blogeja on. Tärkeintä on pysyvä lukijakunta.

Kiitos teille, jotka luette tätä blogia.

8 kommenttia:

  1. Käväisin aamulenkillä joissakin suosikkiblogeistani ja muutamassa muussakin (esim. androgyynihullumies-blogissa). Suomessa ei ole kiire: blogikirjoitukset ovat p - i - t -k - i - ä paitsi muutamilla: Pekalla, Juralla sekä Kirstillä, pakon (blogin häiriön) vuoksi.

    Huomaan, että flunssaisena jaksaa keskittyä vain aivan lyhyisiin.

    VastaaPoista
  2. Tiivistäminen on tärkeää - ja vaikeaa. Siksi onkin haastavaa yrittää mahduttaa olennaiset asiat mahdollisimman pieneen tilaan. Monitulkinnalliset kuvarinnastukset ovat erityisen innostavia, sillä ne pakottavat lukijan ajattelemaan.

    VastaaPoista
  3. Olen huomannut, että lukijamääräni ovat hiukan lisääntyneet kun päreet ovat pakosta lyhyempiä. Toisaalta kommentteja ei irtoa niin paljon kuin ennen. Tätä sietää vähän pohtia kyllä.

    VastaaPoista
  4. Jura,
    Sinun kuvasi ovat hienoja. Tiedän ihmisiä, jotka tulostavat niitä itselleen.

    Minun ongelmani on savolainen rönsyily. En myöskään vieläkään tiedä, mikä tämä minun blogini on. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Vapaalle toimittajalle se oli etu.

    Kirsti,
    Sinun lyhyet päreesi ovat hyviä. Varmaankin ne myös säästävät aikaasi. Minun on ihan pakko lyhentää lastuja ja harventaa tahtia.

    Flunssassa keksin aina hyviä ideoita. Onneksi keksin niitä nyt käsikirjoitukseen, jota muokkaan tänä syksynä.

    Kirjoittaminen ei suju, kirjaimet menevät sekaisin: flunssassa minulla on lukihäiriö.

    Pirkko

    VastaaPoista
  5. Savolaisessa rönsyilyssäkin on hyvät puolensa: yksi ajatus johtaa toiseen oivallukseen, ja monipuolinen sisältö pitää lukijan kiinnostuneena. Blogisi on persoonallinen, aito ja yllätyksellinen - siksi sitä onkin mukava lukea! Toivotan sinulle pikaista toipumista flunssasta.

    VastaaPoista
  6. Nyt minä katson Harrison Fordia flunssaisena, sillä minä olen naimisissa miehen kanssa, joka on katsonut "Kadonneen aarteen metsästäjät" niin monta kertaa, että osaa ulkoa vuorosanoja kuten "Snakes? Why they have to be snakes?" tai "Bad dates".

    Mikään ei paranna flunssasta paremmin kolme Harrison Ford -elokuvaa peräkkäin samana iltana.
    "What shall we talk about?"

    VastaaPoista
  7. Suurin osa ulkomaisista älykköblogeista kirjoittaa pitkiä juttuja. Hyvä lista älyllisesti suuntautuneista on Lovelacen testin linkkilista. Poikkeuksia tietenkin on, mutta oman kokemukseni mukaan suurin osa lyhyistäkin kirjoituksista kommentoi jotain pitkää kirjoitusta.

    Tietenkin ns. kansanblogeissa on toinen meininki.

    VastaaPoista
  8. Tommi,
    minusta tuntuu siltä, että tarvitaan sekä lyhyitä että pitkiä kirjoituksia. Ainakin minua lukijana miellyttävät molemmat.

    Pitkistä luen Sediksen ja Rauno Räsäsen esitelmiä yhtä hyvin kuin Veloenan tai Louhin elämäkerrallisia kirjoituksia, jos on aikaa.

    Yleensäkin blogeilla voi olla erilaisia tarkoituksia. Emme myöskään tiedä, mihin suuntaan ne kehittyvät.

    Parasta blogeissa on minulle henkilökohtaisesti se, että tulee kirjoitettua koko ajan jotakin. Ei ole motivaatiota pitää päiväkirjaa. Toisten blogeja lukiessa huomaa, kuinka kieli elää ja kehittyy.

    VastaaPoista